Ilmari Käihkö kannustaa kumppanimaan kielen käyttämiseen, valtiojohtoa myöten

Vieras kieli ei ole ollut Ilmari Käihkön uratavoitteiden ja unelmien esteenä. Tällä hetkellä Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa yliopistonlehtorina toimiva Käihkö vietti lapsuutensa Lahdessa vailla suuria kansainvälisiä esikuvia tai monikielistä lähipiiriä. Lähteminen nuorena mukaan ulkoministeriön vapaaehtoisohjelmaan sai Käihkön oppimaan muutamassa kuukaudessa muun muassa swahilin kielen.

”Kieli avaa oven käytävään, josta avautuu monta ovea. Yhteisön ulkopuolelta tuleva, mutta yhteisön kieltä puhuva henkilö saa positiivista huomiota osakseen. Näin tapahtuu niin paikalliskylässä Tansaniassa, entisten kapinallisten kanssa Liberiassa, sotaveteraanien kanssa Ukrainassa että virallisten valtiovierailujen yhteydessä”, Käihkö kertoo.

Omasta maasta, sen kulttuurista ja mahdollisuuksista kannattaa ulkomailla kertoa avoimesti. Ilmari Käihkön tapauksessa aivan ensimmäinen askel urapolkuun Ruotsissa oli keskustelu spontaanisti kohdatun Uppsalan yliopistossa opiskelleen ja työskennelleen lahtelaisen kanssa. Hän avasi ruotsalaista opiskelujärjestelmää ja suositteli rohkeaa nuorta miestä hakemaan Uppsalaan. Myöhemmin sama henkilö auttoi myös Ruotsiin asettumisessa.

”Uuteen maahan asettuminen ja kielen oppiminen vaatii sinnikkyyttä. Kannattaa varautua, että kulttuurishokki iskee naapurimaassakin. Ensimmäinen vuosi on aina etsikkovuosi. Itse opiskelin ensimmäisen vuoden lähes kaikkea. Näin tuli käytettyä ruotsia ja tavattua runsaasti uusia ihmisiä”, Käihkö kertoo.

Tässä kohtaan Käihkön ruotsin kielen taito nousi erityiseen arvoon, sillä Ruotsi tarjosi hänelle jotain, mitä Suomi ei pystynyt tarjoamaan: siviilipuolen maanpuolustuskorkeakoulun valtiotieteiden opinto-ohjelman. Tässä kohtaa kielihaasteiden kohtaaminen ja rohkea omien unelmien tavoittelu oli kantanut pitkälle.

” Maailma on täynnä mahdollisuuksia, joita emme tunne. Tiedän tämän hyvin omasta taustastani. Tästä syystä toimin mielelläni kielilähettiläänä ja kerron oman elämäntarinani esimerkkinä tulevaisuutta pohtivalle nuorelle”, Käihkö kannustaa.

Suomella ja Ruotsilla on naapurimaina vahva yhteys. Tällä hetkellä Ruotsin ja Suomen yhteydenpidossa keskustelua käydään selvästi enemmän ruotsiksi. Tulevaisuudessa asetelma voi muuttua paljonkin. 

”Ruotsin ja Suomen välisessä yhteydenpidossa unelmatilanteena on pidetty keskustelujen onnistumista ruotsiksi. Tämän hetken maailmantilanne huomioiden unelmatilanne olisi mielestäni se, että keskustelua voitaisiin käydä myös suomeksi. Tämä kertoisi omistautumisesta kahdenvälisille suhteille”, Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa dosentti Käihkö unelmoi.

Ilmari Käihkö tekee Suomen Maanpuolustuskorkeakoulussa kielilähettiläsvierailuja vuoden 2022 aikana. Hankkeen takana on Kielilähettiläät ry.
Lisätietoja: Ilmari Käihkö, , puh. +46 8 55342514

Jaa tämä uutinen

#Kielilähettiläät #Språkambassadörerna