Ilmari Käihkö on muun muassa sotatieteilijä. Hän lähti parikymppisenä Ulkoministeriön vapaaehtoisohjelman kautta Tansaniaan, ja heikosta ruotsin kielen taidostaan huolimatta Tansaniasta palattuaan opiskelemaan Pohjoismaiden vanhimpaan yliopistoon Upsalaan. Yliopisto-opinnot avasivat uusia mahdollisuuksia maailmalla.

Lasse Lund on suomenkielinen juristi, joka on aina pitänyt ruotsia helpompana kielenä kuin englantia. Kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan vei hänet aluksi asepalvelukseen ruotsinkieliseen Dragsvikiin ja myöhemmin Örebron yliopistoon Ruotsiin. Lasse haluaa muistuttaa kaikkia: ”uskalla tehdä virheitä! Tärkeintä on käyttää kieltä sekä puheessa että kirjoittaessa”.

Santeri Leinonen tulee täysin suomenkielisestä perheestä. Vaikka Santeri päätti opiskella venäjän kieltä ja kansainvälisiä suhteita sen sijaan, että olisi opiskellut yhteiskuntatieteitä ruotsiksi kuten alun perin suunnitteli, se ei estänyt häntä osallistumasta ruotsinkieliseen opiskelijaelämään. Santeri pitää sitä outona, kun häneltä kysytään suhteestaan Ruotsiin, koska ruotsin kieli on aina ollut suomalainen asia, joka avaa ovia suomenruotsalaiseen maailmaan Suomessa hänelle.

Jussi Westinen on tutkimuspäällikkö kotoisin Taipalsaarelta, Etelä-Karjalasta ja hänellä on täysin suomenkielinen tausta. Jussi on mm. ollut vierailevana tutkijana Göteborgin ja Uppsalan yliopistoissa. Ruotsin kielen taidosta on ollut hänelle monenlaista hyötyä työuran varrella.

Kai on täysin suomenkielisestä perheestä, mutta nykyään hän sanoo usein, että ruotsin kieli on arvokkainta, mitä hän on elämässänsä oppinut. Peruskoulussa, vanhan koulujärjestelmän mukaan, Kai opiskeli muun muassa kahdeksan vuotta ruotsia, mikä myöhemmin auttoi myös saksan kielen kanssa.

Tuija on täysin suomenkielisestä taustasta, mutta päätti lukiossa – saatuaan positiivista kannustusta kotoa – lähteä opiskelemaan Hanken Svenska handelshögskolaniin oppimaan ruotsia.

Minttu Vainio on yrittäjä Turusta, Varsinais-Suomesta. Minttu oppi lukioaikoina niin paljon ruotsia, että hän pystyi palvelemaan asiakkaita töissään Verohallinnossa.

Alun perin Rovaniemeltä kotoisin oleva ja täysin suomenkielisen taustan omaava Maria on tutustunut ruotsinkieliseen ympäristöön järjestötoiminnan kautta. Kiinnostus Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin on mm. johtanut Marian kesätöihin Ahvenanmaalle.

Iisakki Tapaila on kotoisin Janakkalasta, Varsinais-Suomesta. Hänen isoäitinsä ja isänsä puhuvat ruotsia hänen kanssaan, mikä on herättänyt hänessä kiinnostuksen ruotsin kieltä ja Pohjoismaita kohtaan.

Juho Rasa on Hämeenkyröstä, Pirkanmaalta ja on opiskellut kauppatieteitä Hanken Svenska handelshögskolanissa ja valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. Juho on lähtenyt opiskelemaan ruotsinkieliseen Hankenin kauppakorkeakouluun täysin suomenkielisestä taustasta tavoitteenaan mm. haastaa itseään ja tutustua suomenruotsalaiseen kulttuuriin.

Joonatan Penttinen on kotoisin Joensuusta. Ruotsin kieli on ollut Joonatalle läheinen koko ikänsä, sillä hänen tätinsä oli muuttanut Tukholmaan opiskelemaan reilu vuosi ennen Joonatanin ja tämän kaksoissiskon syntymää. Vielä yläasteella Joonatan ei voinut kuvitella muuttavansa ulkomaille, mutta lukion toisella luokalla hänen mielensä muuttui: hän päätti opetella ruotsin kunnolla ja hakea vain ruotsalaisiin yliopistoihin.

Isaac aloitti ruotsin kielen (B-ruotsin) opiskelun vasta yläasteella ja voidaan sanoa, että hänen varsinainen kieliopiskelunsa alkoi vasta Ruotsiin muuton jälkeen. Tämän jälkeen Isaac on työskennellyt paljon ruotsin kielellä ja alkanut Suomessakin käyttää kieltä jokapäiväisessä elämässään.

Petra Pääkkönen on musikaaliartisti Helsingistä. Hän lähti 18-vuotiaana vaihto-oppilaaksi Ruotsiin, Linköpingiin, ja opiskeli sen jälkeen musikaaliartistiksi Uumajassa. Petra työskentelee musikaaleissa suomeksi ja ruotsiksi, ja on täysin suomenkielisestä taustastaan huolimatta oppinut puhumaan sekä riikinruotsia että suomenruotsia.

Tiina Fjellander on Satakunnasta kotoisin oleva media-alan yrittäjä. Täysin suomenkielisestä taustasta lähtöisin oleva Tiina on opetellut ruotsia yksinkertaisesti arjessa puhumalla

Aloitettuaan merioikeusopinnot Tuomas havaitsi ruotsin kielen tarpeen opiskeluissaan. Myöhemmin hän huomasi, että ruotsin kielestä on hyötyä hänelle myös työelämässä.

Takaisin Kielitarinani