Niini Nyrönen

Moi! Olen Niini ja olen kotoisin pienestä, suomenkielisestä kylästä Pälkäneeltä. Perheeni on suomenkielinen ja pitkään lähin kosketukseni ruotsin kieleen oli isoisäni nuoruudentarinat Pietarsaaresta.

Nuorempana ajattelin, että vieraiden kielten oppiminen on vaikeaa: kamppailin lukihäiriön kanssa alakoulun ajan ja erityisesti englanti aiheutti haasteita eriävien kirjoitus- ja lausuntatapojen takia. Kiviset ensiaskeleet englannin kanssa johtivat siihen, että jännitin ruotsin kielen aloittamista seitsemännellä luokalla. Yllätyksekseni ruotsin opiskelu tuntuikin nopealta ja hauskalta. Ruotsin kielen käyttö kuitenkin pysyi luokkahuoneen seinien sisällä.

Yläkoulun jälkeen pääsin opiskelemaan Tampereen yhteiskoulun lukioon. Ensimmäinen ruotsinkurssin jälkeen sain sähköpostin mahdollisuudesta vaihtaa pitkään ruotsiin. Päätin kokeilla, koska tiesin, että vaihto takaisin B-ruotsiin kyllä onnistuisi. A-ruotsin tunnit olivat kuin vuoristorata: joka toinen päivä olo oli todella motivoitunut ja uskoin omiin taitoihini, ja joka toinen päivä olin stressaantunut ja häpesin omaa kielitaitoani. Kurssi kurssilta kielitaitoni kuitenkin parani, vaikka en huomannut sitä itse. Lukion jälkeen myin kaikki ruotsin lukiokirjani ja uskoin vakaasti, että minun ja ruotsin opintojen on aika mennä eri teitä.

Kiinnostus ruotsiin ei kuitenkaan lopahtanut vaan vahvistui välivuoden aikana ja nykyisin opiskelen pohjoismaisia kieliä ruotsiksi Helsingin yliopistossa. Viime kesänä pääsin muun muassa norjan kielikurssille Trondheimiin hyödyntämään kielitaitojani. Olen rakastunut ruotsiin yhä uudelleen. Tänä päivänä koen kielten opiskelun hienouden siinä, että siinä ei ole ikinä valmis: Voin opiskella ruotsia ja muita kieliä koko elämäni ilman että uudet aiheet loppuvat kesken