26-vuotias hämeenkyröläinen kielilähettiläs Juho Rasa on parin viime vuoden aikana vieraillut lähes 200 ruotsin tunnilla. Rasa pyrkii herättämään oppilaissa ahaa-elämyksiä ja haluaa omalla esimerkillään näyttää, mitä ruotsin kieli voi oikeasti tarjota oppilaille. Ruotsin kieltä käyttämällä voi saavuttaa täysin yllättäviä asioita. Juho Rasa tietää myös, mitä ruotsin opetukselle kuuluu tänä päivänä ja mitä oppilaat kielestä ajattelevat. Joka päivä yksi yli 100 kielilähettiläästä vierailee jossain päin Suomea.

Ruotsin kielen hyödyt eivät ole itsestään selvät, ja moni pärjää hyvin käytämätä kieltä lainkaan. Toisen kotimaisen kielen tuomat todelliset hyödyt jäävätkin usein huomaamata.

”Ruotsin kielen potentiaali aukeaa, kun sitä alkaa käyttää. Ruotsin kieli yllättää minut jatkuvasti ja se avaa täysin odottamattomia mahdollisuuksia”, kertoo Juho Rasa omista kokemuksistaan. Ruotsin kielen oppiminen on mahdollistanut Rasalle arkipäiväisen kommunikaation lisäksi opiskelupaikan kauppakorkeakoulussa ja työharjoitelumahdollisuudet Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa.

Hän vertaa ruotsia englannin kieleen, jonka hyödyt ovat ilmeiset ja helposti havaittavat, sillä englannin vaikutus näkyy jokapäiväisessä elämässä. Rasa kuitenkin korostaa, että vaikka englanti on globaali yleiskieli, se ei tarjoa samanlaista erottuvuutta kuin ruotsi. ”Englannin osaaminen ei tee nykymaailmassa kenestäkään ainutlaatuista. Ruotsin osaaminen on sen sijaan meriitti, jonka avulla voi erottua edukseen”, pohtii Rasa.

Kielilähettiläät ry:n toiminnanjohtaja ja perustaja Jaan Siitonen on Rasan kanssa samoilla linjoilla: ”Vaikka ruotsin kielen taito ei olekaan ehdoton edellytys monissa ammateissa, se voi olla merkittävä lisäarvo työnhakijalle. Lukuisat yritykset ja organisaatiot harjoittavat tiivistä yhteistyötä ruotsalaisten kumppaneiden kanssa, viimeisimpänä Ruotsin tuore Nato-jäsenyys. Tämä tekee ruotsin osaamisesta arvostetun taidon työmarkkinoilla”.

Siitonen pitää ruotsin kieltä merkittävänä voimavarana, joka kasvaa vuorovaikutuksessa ja aktiivisessa käytössä. ”Kielen oppiminen on matka, joka vaatii uteliaisuutta ja rohkeutta kohdata uusia ihmisiä. Kun olen itse keskustellut lukuisien ruotsinkielisten kanssa, olen paitsi kehittänyt kielitaitoani, myös luonut arvokkaita suhteita, jotka ovat avanneet ovia yllätäviin mahdollisuuksiin”, Siitonen jatkaa.

Siitonen, jonka ruotsin keskiarvo lukiossa oli 5,5, haluaa esimerkillään rohkaista muita. ”Koulumenestys ei ole lopullinen tuomio, sillä kielen oppiminen on mahdollista myös aikuisiällä.” Hänelle ruotsin kielen opiskelu on opettanut ennen kaikkea omien ennakkoluulojen kyseenalaistamista. ”Ruotsin kieli ei häviä mihinkään, ja sen tuoma hyöty jatkuu koko elämän ajan. Olen nyt 35-vuotias ja uskon, että ruotsin kieli tulee avaamaan minulle mahdollisuuksia vielä pitkälle tulevaisuuteen. Se on todellinen supervoima”, Siitonen pohtii toiveikkaana. 

Kielilähettiläät ry täyttää huhtikuussa viisi vuotta ja tähän mennessä lähettiläät ovat vierailleet noin 2200 oppitunnilla ja tavoittaneet yli 50 000 oppilasta. Kielilähettiläät ry saa rahoituksensa pääsääntöisesti yksityisiltä säätiöiltä ja rahastoilta. Yhdistyksen merkittävimmät rahoittajat ovat Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet ja Konstsamfundet. Rahoitusta on tullut myös julkishallinnolta kuten Suomen opetushallitukselta sekä Ruotsin ulkoministeriöltä.

Lisätietoja antavat:

Jaan Siitonen
toiminnanjohtaja
Kielilähettiläät ry; Språkambassadörerna rf
0415305531

Juho Rasa
kielilähettiläs
0400560249