Vuoden kieliteko -palkinnon saaneet kielilähettiläät ovat vierailleet jo kolmisen vuotta lukuisissa peruskouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa kertomassa kielitarinoitaan. Kiinnostusta ruotsin kielen oppimiselle on, ja nyt Kielilähettiläät ry haluaa innostaa myös ruotsalaisia tutustumaan Suomeen.

Järjestön kielilähettiläs Isaac Jyväsjärvi saa kunnian toteuttaa 1 500. vierailun Keravalle ammattikoulu Keudaan. Tasalukua juhlistetaan perjantaina 2. joulukuuta.

”Aloitimme kolme vuotta sitten neljän lähettilään voimin, ja nyt verkostoomme kuuluu 160 kielilähettilästä, joiden aktiivisen työn ansiosta pääsemme juhlimaan tätä upeaa tasalukua”, iloitsee Kielilähettiläiden toiminnanjohtaja Jaan Siitonen.

Kielilähettiläiden kouluvierailutoiminta ruotsin kielen opiskeluun motivoimiseksi on laajasti tunnettua ja marraskuussa yhdistys palkittiin ponnisteluistaan Suomen kieltenopettajien liiton Vuoden kieliteko -palkinnolla. Palkinto myönnettiin kiitoksena työstä myönteisen kieli-ilmapiirin luomiseksi.

Keravalla juhlatunnelmissa vieraileva Jyväsjärvi oppi ruotsin muutettuaan Göteborgiin lääketieteen opintojen perässä.

”Kielten puhumista ei kannata pelätä ja alussa virheitä kuuluukin tapahtua, mutta niitä ei kannata ottaa turhan vakavasti”, rohkaisee Jyväsjärvi kielten kanssa kamppailevia.

Hänelle itselleenkin sattui hauska kommellus alkuaikoina Ruotsissa, kun Jyväsjärvi tuli pyytäneeksi kaupan myyjältä pussin sijasta pusua.

”Pohdin, että mitenhän pussi sanottiin ruotsiksi, ja tulin tulokseen, että jos tomaatti on ‘tomat’, ja banaani on ‘banan’, niin pussin on oltava ‘puss’. Sanoin sitten kassalla ‘och en puss tack’. Vastaukseksi sain huvittuneen katseen kassamyyjältä, jolta olin juuri pyytänyt vahingossa pussin sijasta pusua”, Jyväsjärvi muistelee naureskellen.

Kielilähettilään voi tilata maksuttomalle vierailulle oppitunnille yhdistyksen kotisivujen kautta. Juuri nyt suunnittelun alla ovat ensi kevään kielivierailut.

Uutena aluevaltauksena Kielilähettiläät ovat aloittaneet tänä syksynä myös kielivierailut Ruotsissa, jonne Suomessa opiskelevat ruotsalaiset ovat palanneet kertomaan elämästään ja opinnoistaan täällä.

Suomi ei ole Ruotsissa niin tunnettu kuin usein kuvittelemme, joten vierailut ovat saaneet kiinnostuneen vastaanoton länsinaapurissa. Jopa se, että ruotsi on toinen virallinen kieli Suomessa, on tullut monille ruotsalaisille yllätyksenä.

Mitä toisen kotimaisen kielen lähettiläillä on mielessä seuraavaksi?

”Emme halua kannustaa vain nuoria, vaan kaikkia opettelemaan kummatkin kotimaiset kielet. Erityisesti tämä vuosi on tehnyt selväksi, että pohjoismaalaisuus on meille suomalaisille iso voimavara ja yhteyksien tiivistämisessä monipuolinen kielitaito on vain hyödyksi”, sanoo Siitonen.