Kielitarina

Hei! Olen Ada, pääkaupunkiseudulta Ouluun muuttanut opiskelija. Opiskelen pääaineenani ruotsin kieltä yliopistossa. Matkani ruotsin kielen parissa alkoi, kun menin ensimmäiselle ruotsin kielen tunnille ollessani 10-vuotias. Siitä tulikin pian lempiaineeni motivoivan ja kannustavan opettajan ansiosta. Ihailin häntä ja ajattelin, että haluaisin itsekin jonakin päivä seistä luokan edessä opettamassa ruotsia. Sillä tiellä olen edelleen, ja unelma on toteutumassa.

Hei! Olen näyttelijä ja tanssija Helsingistä. Käytän jatkuvasti kahta kotimaista kieltä, suomea ja ruotsia, niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Taustani vuoksi olen nykyään kaksikielinen, ja vaikka suomi on äidinkieleni, ruotsista on tullut minulle hyvin vahva käyttökieli. Haluan olla osana purkamassa vanhentunutta käsitystä ”pakkoruotsista” Suomessa, sillä itse näen kielitaidon valtavana rikkautena, joka on avannut monia tärkeitä ovia elämässäni.

Santeri Leinonen tulee täysin suomenkielisestä perheestä. Vaikka Santeri päätti opiskella venäjän kieltä ja kansainvälisiä suhteita sen sijaan, että olisi opiskellut yhteiskuntatieteitä ruotsiksi kuten alun perin suunnitteli, se ei estänyt häntä osallistumasta ruotsinkieliseen opiskelijaelämään. Santeri pitää sitä outona, kun häneltä kysytään suhteestaan Ruotsiin, koska ruotsin kieli on aina ollut suomalainen asia, joka avaa ovia suomenruotsalaiseen maailmaan Suomessa hänelle.

Petra Pääkkönen on musikaaliartisti Helsingistä. Hän lähti 18-vuotiaana vaihto-oppilaaksi Ruotsiin, Linköpingiin, ja opiskeli sen jälkeen musikaaliartistiksi Uumajassa. Petra työskentelee musikaaleissa suomeksi ja ruotsiksi, ja on täysin suomenkielisestä taustastaan huolimatta oppinut puhumaan sekä riikinruotsia että suomenruotsia.

Ilmari Käihkö on muun muassa sotatieteilijä. Hän lähti parikymppisenä Ulkoministeriön vapaaehtoisohjelman kautta Tansaniaan, ja heikosta ruotsin kielen taidostaan huolimatta Tansaniasta palattuaan opiskelemaan Pohjoismaiden vanhimpaan yliopistoon Upsalaan. Yliopisto-opinnot avasivat uusia mahdollisuuksia maailmalla.

Jussi Westinen on tutkimuspäällikkö kotoisin Taipalsaarelta, Etelä-Karjalasta ja hänellä on täysin suomenkielinen tausta. Jussi on mm. ollut vierailevana tutkijana Göteborgin ja Uppsalan yliopistoissa. Ruotsin kielen taidosta on ollut hänelle monenlaista hyötyä työuran varrella.

Joonatan Penttinen on kotoisin Joensuusta. Ruotsin kieli on ollut Joonatalle läheinen koko ikänsä, sillä hänen tätinsä oli muuttanut Tukholmaan opiskelemaan reilu vuosi ennen Joonatanin ja tämän kaksoissiskon syntymää. Vielä yläasteella Joonatan ei voinut kuvitella muuttavansa ulkomaille, mutta lukion toisella luokalla hänen mielensä muuttui: hän päätti opetella ruotsin kunnolla ja hakea vain ruotsalaisiin yliopistoihin.

Minun nimeni on Lasse Lund. Olen täysin suomenkielinen vastavalmistunut juristi, jonka mielestä ruotsi on aina ollut helpompi kieli kuin englanti. Ruotsin kielellä on ollut merkittävä rooli elämässäni 11-vuotiaasta asti. Ruotsinkielinen varusmiespalvelus ja haaste elää suomenkielisenä täysin ruotsinkielisessä ympäristössä saivat minut innostumaan ajatuksesta opiskella täysin ruotsiksi. Juristin ammatti ja oikeustieteen opinnot olivat olleet haaveitani 16-vuotiaasta saakka. Täysin odotusten vastaisesti sain paikan oikeustieteiden maisterin tutkinto-ohjelmasta Ruotsista Örebron yliopistosta (juristprogrammet vid Örebro universitet). Päätin ryhtyä toimeen ja ottaa paikan vastaan. Siitä alkoi melkein kuusivuotinen seikkailu Itämeren toisella puolella.

Iisakki Tapaila on kotoisin Janakkalasta, Varsinais-Suomesta. Hänen isoäitinsä ja isänsä puhuvat ruotsia hänen kanssaan, mikä on herättänyt hänessä kiinnostuksen ruotsin kieltä ja Pohjoismaita kohtaan.

Juho Rasa on Hämeenkyröstä, Pirkanmaalta ja on opiskellut kauppatieteitä Hanken Svenska handelshögskolanissa ja valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. Juho on lähtenyt opiskelemaan ruotsinkieliseen Hankenin kauppakorkeakouluun täysin suomenkielisestä taustasta tavoitteenaan mm. haastaa itseään ja tutustua suomenruotsalaiseen kulttuuriin.